Valtuustoaloitteet 2018

Aloite Suomenkielen vahvistamiseksi ja selvitys koululaisten hakeutumisesta lukioon

Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
29.1.2018/Rakennetaan uudet koulut puusta:
“Raahessa on kohta jo kymmenkunta koulua ja muita julkisia rakennuksia purettu sisä- ja
homeongelmien takia ja lisää on tulossa. On todettu, että betonirakenteisten koulujen yms. elinkaari
olisi vain 35-40 vuotta. Vaikka on annettu monenlaisia suosituksia ja ohjelmia betonirakentamisen
parantamiseksi esim. ‘kuivaketju10- toimintamallin’, muutos ei tunnu toteutuvan.
On arvioitu, että jo 800.000 ihmistä on alistunut ja kamppailee huonosta sisäilmasta syntyneiden
sairauksien kanssa. Mm. Professori T Putus toteaa, että niistä on muodostumassa
tuberkuloosiepidemian jälkeen suurin ongelma maahamme.
Meillä ei ole Raahessa eikä maassamme varaa rakentaa kymmenien miljoonien kouluja 40 vuoden
välein.
Aikaisemmin koulut ja monet julkiset rakennukset tehtiin puusta. On esimerkkejä miten jopa yli
100 vuotta vanhat puukoulut ovat vielä käytössä, samoin monet muut puurakennukset.
Puurakentamisen elinkaareksi on arvioitu 75 vuotta. Jos ja kun koulut ja muut rakennukset tehdään
kunnon hirsistä eikä liimatuista säleistä tai pikku osista, saamme aikaan terveyden parantamisen.
Puurakentaminen on maamme hallituksen yksi kärkihanke. Menkäämme mukaan.
Esitämme, että Raahen kaupunki rakentaa seuraavat/van koulut/n kunnon puusta esim. Jokela ja
siirrytään yhä enemmän puurakentamiseen.”

Valtuutettu Risto Heinosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
29.1.2018/Lumi- ja jääpolanteiden poistaminen ikäihmisten yms. liittymistä:
“Lumen ja sateiden myötä ovat asukkaiden yhteydenotot päättäjiin aurausten jäljiltä tukkeutuneista
katujen ja teiden liittymistä. Etenkin ikäihmisille ja muuten heikoissa voimissa oleville tonttien
omistajille aurausten tuottamien lumi- ja jääpaltaiden poistaminen liittymästä on kohtuuttoman
raskasta.
Esitämmekin, että kaupunki sopii aurauksista huolehtivan kanssa siitä, että ne poistavat ikäihmisten
ja muuten heikoissa voimissa olevien asukkaiden liittymiin aurauksessa tulleet lumet ja jäät. Tämä
on teknisesti jopa mahdollista tehdä aurauksen yhteydessä.
Esitämme myös, että työllistettävistä muodostetaan työryhmiä, jotka auttavat em. ryhmiä lumen
luonnissa.”
Valtuutettu Niilo Ojala 26.2.2018 kysyi, saako vastatun valtuustoaloitteen johdosta esittää edelleen
kysymyksiä. Kaupunginlakimies Leena Mikkola-Riekkinen vastasi, että entinen käytäntö on
edelleen voimassa, joten lisäkysymyksiä voi esittää aloitteen tiimoilta.

Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.2.2018/Kouluterveyskyselyn esittely valtuustolle:
“Lapsiasiavaltuutetun joulukuisessa kirjeessä kerrottiin, että ko. kysely vuodelta 2017 on valmis.
Aikaisempina vuosina se on analysoituna esitelty jopa paperilla valtuustolle.
Onhan todettu, että hyvinvointivaltion turvaverkko on pettänyt yhden haavoittuvimman
ihmisryhmän kohdalla: lasten huono-osaisuudesta on tullut Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen
ongelma. Tilanteesta on huolissaan muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka jätti
eduskunnalle viime viikolla kertomuksensa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta.
Valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta hyvinvointierot lasten ja perheiden välillä ovat
kasvaneet hälyttävästi. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy sukupolvelta toiselle. Hyvinvointierot
kasvavat myös eri alueiden välillä.
Lasten kotitausta vaikuttaa jo selvästi koulumenestykseen sekä myöhemmin työllistymiseen ja
elämänhallintaan. Hyvinvointivaltion tärkein saavutus, mahdollisuuksien tasa-arvo, on
murenemassa. Ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta johdonmukaisia päätöksiä tilanteen
korjaamiseksi ei ole nähty. Ennalta ehkäiseviä ajettiin alas vuosikymmeniä, vaikka juuri niillä
voitaisiin auttaa perheitä tehokkaimmin. Tämän seurauksena korjaaviin palveluihin, kuten
lastensuojeluun, kuluu aiempaa enemmän rahaa.
Poliittisen päätöksenteon vaikutuksia lapsiin ei arvioida riittävästi. Kun ihmisiä muun muassa
kannustetaan muuttamaan työn perässä, perheiden omat tukiverkot ohenevat isovanhempien ja

kannattaisi antaa jo silloin, kun vanhemmat eivät ole uupuneet eivätkä perheen ongelmat ole
kärjiistyneet. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienituloiset yksinhuoltajaperheet, joilla ei ole
omia tukiverkkoja.
Lapsipolitiikalta puuttuu selkeä linja. Lapsia koskevat poliittiset päätökset näyttäytyvät jopa
ristiriitaisina. Lyhyessä ajassa on sekä rajoitettu varhaiskasvatuksen saatavuutta että alennettu
päivähoitomaksuja. Päätösten seurauksena varhaiskasvatuksen ulkopuolelle on jäänyt juuri niitä
lapsia, jotka hyötyisivät siitä eniten.
Lasten tarpeet jäävät poliittisessa päätöksenteossa usein muiden poliittisten tavoitteiden jalkoihin.
Kaikkien puolueiden olisi syytä ottaa lapsia koskevat kysymykset näkyvämmin esille politiikassaan.

Vain sitä kautta lasten tarpeet nousevat poliittiseen keskusteluun ja saavat ansaitsemansa huomion
päätöksenteossa.
‘Yhdessä nämä aineistot ja teemat antavat kuvan siitä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta
todellisuudesta, jossa rakenteellisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat suomalaiset
selviytyvät kuukaudesta ja vuodesta toiseen 2010-luvun Suomessa. Samalla ne asemoivat
haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt osaksi kylmän kauden sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jota
luonnehtii aikaisempaa politisoituneempi uudelleenjakaminen ja yhteiskunnallinen sääntely julkisen
talouden alijäämän, yhteiskunnallisten valtasuhteiden, eriasteisesti suojattujen sosiaalisten
oikeuksien ja leikkaaminen ja uudistaminen tapahtuvat tämän strategisen kentän osana.’
Maassamme on lähes 700 000 köyhää ihmistä. Parissa kymmenessä vuodessa köyhien määrä on
kaksinkertaistunut. On kyseenalaista voimmeko enää ylpeillä hyvinvointiyhteiskunnalla.
Keskiarvoilla laskien Raahessakin olisi yli 2500 köyhää Joukossa on paljon myös lapsia.
Jo syksyllä julkaistujen tietojen mukaan Raahen nuorten pahoinvointi luvut on 5. huonoimmat
maassamme.
Meille kerrotaan mitä kaikkea palveluissa tehdään, mutta vaikuttaa siltä ettei ole tai osata käyttää
työvälineitä joilla ongelmiin tehokkaasti puututaan.
Auvoisesti kerrotaan miten ka ikki on muka hyvin. Olisiko paikallaan kaupungin johdolla perustaa
Raahenkin kuule köyhää toimikunta joka kokoisi myös vapaaehtoistoimijat yhteen.
Esitän/esitämme että valtuustolle esitellään pikaisesti kouluterveyskysely, jotta voisimme kukin
osaltamme edistää kaupunkimme kuntastrategian tavoitetta lapsiystävällisestä Raahesta.

Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.2.2018/Raahen sairaalan leikkaustoiminnan kohtalo:
“Helsingin Sanomien sunnuntai lehden mukaan hallituksen keskittää sairaaloiden päivystystä
edelleen. Uusi suunnitelma on Raahen sairaalalle turmiollinen.
Uudessa muutettavassa STM:n asetuksessa sairaanhoitopiiri voikin järjestää leikkauksia myös
sairaaloissa, joissa ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Ehtona on, että potilas voidaan siirtää
hätätilanteessa puolessa tunnissa sairaalaan, jossa on teho-osasto. Julkisia aluesairaaloita lievennys
ei koske, vaan niiden anestesiaa vaativan toiminnan alasajo jatkuu.
Ko. uutisessa todetaan että se hyödyntää yksityisten terveysyhtiöiden kaupungeissa olevia
sairaaloita.
Jos muutos menee läpi koko leikkaustoiminta loppunee Raahen sairaalassa ja lähes 50 jää ilman
työtä jos ei muuta muualle.Tämä muuttaa muutenkin Pohjois-Pohjanmaalla julkisen ja yksityisten kapasiteettia suuresti
yksityissairaaloiden eduksia, koska meille kuntayhtymän tilintarkastajille on kerrottiin, että OYS:n
remontti on alkamassa. Leikkaussalit vähenee ja muutakin toimintaa suipistetaan kun mm.
leikkaussalit siirtyvät väliaikaisin konttitiloihin. Tästä seurannee vielä suurempi siirtymä
yksityisille.
Kustannukset nousevat maailman tappiin.
Mitä kaupunginhallitus tehnyt mitään asian eteen?
Asialla tuntuu oleva kiire.”
Valtuutettu Risto Heinosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.2.2018/Palonkylän ja Lapaluodon kaavoituksen uudistaminen:
“Nyt on vihdoinkin näiden kahden alueen kaavoitus otettava työlistalle. Sitä ei voida sivuttaa
vetoamalla, että ensisijaisesti kaavoitetaan alueita, joille saadaan uusia asuntoja. Kyllähän kaavan
avulla saada varmuus alueen asumisen jatkumisesta ja mm. Lapaluodon talojen ensisijaisesti
saneeraamisesta joskin uusiakin on voitava rakentaa.
Palonkylästä
Palon kylän_kaavat ovat mm. vuosilta 1965, 1982 yms.

Vuosikausia palonkyläläiset ovat tehneet esityksiä kaavoituksen uudistamiseksi mm. parempien
liikenneyhteyksien aikaansaamiseksi. Nyt kun 8 tien linjaratkaisut on tehty. Tämä ei ole enää
esteenä kaavoituksen uudistamiseksi. Samalla pitänee ratkaista kantatie 88 alikulku, jotta uusilta
koululaisten surmilta vältyttäisiin.
Onhan viranomainen todennut mm.
‘Valtatien 8 Raahen kohtaa koskeva suunnittelutyö on tehty kiinteässä yhteistyössä ja
vuorovaikutteisesti alueen maankäytön suunnittelun kanssa. Laadittu kehittämissuunnitelma
palvelee osayleiskaavoitusta ja valtatien 8 parantamisen jatkosuunnittelua. Nämä kaikki tehdyt
selvitykset, hankkeet ja Mellalanmäen kaavoituksen eteneminen ovat edesauttaneet, että on löydetty
linjaratkaisut liikenteen osalta ja ne eivät ole esteenä nyt muun kaavoitustyön etenemiselle.’
Lapaluodon kaavan uudistamisesta edellinen valtuusto puhui paljon mutta mitään ei saatu aikaan
palautan mieliin.
Lapaluoto on yli 100 vuotta vanha työläiskaupunginosa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen pitäisi
olla itsestään selvä asia. Asukkailla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet asua ja rakentaa kuten
muillakin raahelaisilla. Alueen lähistölle on noussut omakotikeskittymä.
Valtuustoryhmämme teki aikoinaan entisen kansaedustaja Juhani Vähäkankaan esityksestä aloitteen
Lapaluodon kaavoittamisesta. Juhani oli sitä mieltä, että alue pitäisi kaavoittaa, koska
lähialueellekin oli tehty uusi asuinalue ja muitakaan esteitä ei ole.
Esitämme, että kaupunginhallitus kiireellisesti käynnistää kaavoituksen uudistamisen Palonkylässä
ja Lapaluodossa. Ne on otettava seuraan kaavoitusohjelman kärkeen.”
Valtuutettu Katja Hännisen valtuustoaloite 26.2.2018/Koulukuljetus- selvitys:
“Esitän, että Raahen koulukuljetusten osalta tehdään selvitys. Kuinka moni oppilas on
koulukuljetuksessa, kuljetusten aikataulut, kuljetuksiin kuluva aika ja mahdolliset jatkoyhteyksien
odotusajat. Myös koulukuljetusten kokonaiskustannukset tulisi selvittää.
Voisimmeko Raahessa selvittää ja kokeilla koulujen alkamisaikojen yhtenäistämistä, siten että
kaikilla peruskoulun oppilailla koulu alkaisi klo 9.00? Vähentäisikö se kuljetuskuluja ja
inhimillistäisi erityisesti aamukuljetusten aikaisia herätyksiä?”

Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Seikkailupuisto Raaheen:
“Keskustamme kehittäminen ja erityisesti matkailun edistäminen on kärkihankkeitamme.
Strategiassamme painotetaan perheitä ja lapsia.
Nykytrendi on erilaisten vapaa-ajan harrasteiden lisääminen.
Yksi selvitettävä hanke on seikkailupuiston rakentaminen Raaheen. Tietysti hanke pitää sopeuttaa
olosuhteisiimme myös yksityiset pitää saada mukaan.
Tämä lisää lapsiemme ja nuorisomme liikuntaa ja saa myös matkailijoita tulemaan Raaheen.
Liikennepuisto ei ole riittävä tietyn ikäille lapsille ja nuorille.
Asiantuntijat pähkäilevät miten saada erityisesti pojat pois tietokoneiden ja vastaavien äärestä
liikkumaan. Varmasti monen perheen kokemus on se, että heidät saa liikkumaan nimenomaan
seikkailupuistossa. Siellä he liikkuvat monta tuntia ja viihtyvät poissa koneen äärestä.Jos todella haluamme houkutella nämä pojat ulos koukuttavista pelikuplistaan, tarvitaan järeämpiä
aseita. Tutkimusten mukaan nuoria motivoivat aktiiviseen toimijuuteen erityisesti tekninen
ympäristö, sosiaalisuus, mahdollisuus itseilmaisuun ja osallisuuden kokemus. Näitä
seikkailupuistoissa voidaan järjestää.
Esitämme seikkailupuistoa Raaheen.”

Valtuutettu Risto Heinosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Päätösten hyvinvointivaikutusten arviointi:
“Kuntien päätökset ovat hyvin talouskeskeisiä ja kustannustietoisia niin myös Raahessa. Kuntien ja
kaupunkien perustehtävä on kuitenkin myös kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Päätösten
vaikutukset ovat paljon muutakin kuin taloudellisia. Päätöksissä on harkittava jo valmistelusta
lähtien nykyistä enemmän ja tarkemmin sekä monipuolisemmin niiden vaikutukset hyvinvointiin.
Tämä lisää myös kuntalaisten informaatiota.
Päätösten jälkiarvioinnissakin jo päätösprossin aikana tehty hyvinvointiarviointi helpottaa niiden
analysointia. Tämä lisää päätösten läpinäkyvyyttä, mikä on todella tärkeää.
Monissa kunnissa ja kaupungeissa tämä prosessi on otettu käyttöön. Raahessa ollaan vasta
ensiaskelilla. Niissä on mielenkiintoisia prosesseja. Niitä tutkia, mikä niistä voisi olla
kaupunkiimme sopiva.
Tämä vaati työtä, mutta tätähän kaupunkistrategiammekin edellyttää mm. kestävän kehityksen
huomioon ottamista.

Esitämme Raahen kaupunki ottaa käyttöön omien päätösten hyvinvointivaikutusten arvioinnin.”
Valtuutettu Matti Nikulan esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Harjoitushalli:
“Raahessa on meneillään kiekkobuumi. Harrastemäärät ovat kasvaneet mm. voimakkaasti
lisääntyneet uudet juniorijoukkueet, harrastekiekkoilijoiden määrän voimakas kasvu, unohtamatta
taitoluistelua, yleisöluistelua ja työpaikkaporukoita.
Molemmat kaupungissa olevat edustusjoukkueet (Raahe-Kiekko ja Teräs-Kiekko) taistelivat omissa
sarjoissaan noususta ylempiin sarjoihin. Raahe-Kiekko onnistuikin nousemaan Suomisarjaan.
Edellä mainittuun viitaten voidaan todeta jääaikojen olevan todella kortilla. Lisää jääaikoja tarvitaan
kipeästi.
Eri urheiluseurat tekevät Raahessa erittäin arvokasta ja pyyteetöntä työtä. Urheiluseurat ja yhteisöt
tarjoavat jäsenilleen upean kasvualustan, opitaan ryhmässä toimimista, opitaan ennen kaikkea
liikunnallinen elämäntapa.
Esitän, että Raahen kaupunki kattaa nykyisen tekojään ja tehdään ns. harjoitushalli.
Harjoitushallissa voitaisiin harjoitusten lisäksi järjestää pelejä ja pieniä turnauksia.
Päätös kattamisesta on taloudellinen ja poliittinen päätös. Onko kaupungin halua parantaa
liikuntapaikkojen tarjontaa? On muistettava, että liikuntapaikkoihin laitettu euro tulee
moninkertaisesti takaisin mm. terveysvaikutusten vuoksi.Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Muovin käytön vähentäminen Raahen kaupungin toiminnassa:
“YK:n jäsenmaat sopivat 25.-27.9.2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän
kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen ponnisteluja
vuoteen 2030 asti.
Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen
sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti.
Kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa.
Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2017. Kestävän kehityksen
toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen
“Suomi, jonka haluamme 2050″. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden
toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän
mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Käytännön toimet määrittävät kestävän kehityksen
sisällön. Yhteiskuntasitoumus muodostuu visiosta ja kahdeksasta tavoitteesta. Visio on: luonnon
kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.
Tavoitteet ovat: 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien ihmisten
yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali
yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa
kunnioittava päätöksenteko.
Kaupunginvaltuusto päätti strategiastamme jossa kestävä kehitys toistuu. Tämä aloite on vain pieni
osa vaadittavista toimista. Julkisuudessa kerrotaan, miten ostamme muoviin käärittyjä unelmia, ja
valtameret tukehtuvat. Keskellä aavaa merta ajelehtii Skandinavian kokoisia jätelauttoja, ja jäätiköt
sulavat, kun Suomessa – ja maailmalla – vietetään ainaista kulutusjuhlaa.
Ihmisten kulutusjuhlien on loputtava, jotta luonto voisi alkaa toipua.
Esitämme, että strategiamme linjauksia tukien kaupunginhallitus antaa yhteiskuntasitoumuksen
muovin käytön vähentämisestä kaikessa kaupungin toiminnassa.”
Valtuutettu Tarja Ollankedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Punkkirokote:
“Raahe on puutiaisaivokuumeen riskialuetta. Vauriot, jota puutiaisaivokuume aiheuttaa tartunnan
saaneille kuntalaisille ovat vakavia. Esitämme, että Raahe selvittäisi punkkirokotteen kustannukset
ja mahdollisen taloudellisen tuen, jolla voidaan tarjota rokote kuntalaisille.”

Valtuutettu Katja Hännisen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Uusi latukone palvelemaan latuverkoston ylläpitoa:
“Olemme saaneet nauttia tänä talvena lumisesta kunnon talvesta ja erinomaisista hiihto- ja
ulkoilukeleistä. Raahessa latuverkosto on kattava ja hyvin hoidettu. Kiitämme latumestareita
liukkaista laduista ja niiden ahkerasta huolenpidosta.
Ahkerat tekijämme tarvitsevat kuitenkin myös toimivat ja luotettavat laitteet, jotta latujen
kunnossapito on mahdollista.
Esitämmekin, että Raaheen hankitaan mahdollisimman pian uusi latukone, jotta kaikissa
olosuhteissa voimme taata sen, ettei hiihtämisen nautinto jää ainakaan rikkoutuneesta latukoneesta
kiinni.”
Valtuutettu Katja Hännisen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Periaatepäätös luopua nollatuntisopimusten käytöstä koko Raahen kuntakonsernissa: “Kokonaisselvitystä Raahen kaupungin nollatuntisopimusten käytöstä ei ole tehty, mutta useissa
kaupungeissa näitä kuitenkin on varsinkin sesonkiluonteisessa työssä kuten matkailu- ja ravintolaalalla.
Tarvittaessa töihin kutsuttavia on myös muilla aloilla, joissa työvoiman tarve vaihtelee
kysynnän mukaan.
Epäsäännölliset pätkätyöt ja erityisesti nollatuntisopimukset vaikeuttavat arjen suunnittelua, luovat
epävarmuutta toimeentuloon ja sitä ilmenee usein naisvaltaisilla aloilla.
Esitämme, että Raahen kaupunki tekee selvityksen nollatuntisopimusten käytöstä koko
kuntakonsernin osalta ja vastuullisena työnantajana tekee periaatepäätöksen luopua mahdollisista
nollatuntisopimusten käytöstä.”
Valtuutettu Katja Hännisen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Raaheen maksuton toisen asteen koulutus kaikille:
“Lasten ja nuorten eriarvoisuutta tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin. Yksi eriarvoisuutta lisäävä
tekijä on toisen asteen maksulliset oppimateriaalit. Moni nuori ilmoittaa oppimateriaalien kuten
lukion kirjojen tai ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien materiaalien/työvälineiden kalleuden
muodostavan esteen koulutukseen hakeutumiselle tai syyksi opintojen keskeytymiselle.
Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta on ylittänyt 50 000 allekirjoittajan
rajan ja etenee näin ollen eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen käynnistivät Pelastakaa Lapset ry,
Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomeen Ammattiin opiskelevien Liitto, Suomen Opiskelija-AllianssiOSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura ja Suomen
Nuorisoyhteistyö-Allianssi ry sekä Suomen Vanhempainliitto.
Raahe on sitoutunut strategiassaan edistämään lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia
profiloitumalla Suomen lapsiystävällisimmäksi kaupungiksi ja siksi esitämme, että Raahe on
edelläkävijä ja tulemme jatkossa tarjoamaan maksuttomat oppimateriaalit kaikille toisen asteen
opiskelijoille. Näin edistämme nuortemme yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.”
Valtuutettu Asser Siuvatin esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
26.3.2018/Lännenrannan leirikeskuksen eli Bomban käyttötarkoituksen muuttaminen
ympärivuotiseen käyttöön:
“Piehingin kyläyhdistys sekä valtuutetut ovat ottaneet monta kertaa asian esille kaupungin eri
päättäjien kanssa. Myötämielisyyttä on saatu, mutta mitään ratkaisua asiaan ei ole tullut.
Tilat on perusremontoitu ajanmukaisiksi; keittiö on muutettu laitoskeittiöksi, vesi- ja viemärit on
varustettu saattolämmityksillä, ilmalämpöpumppu ja varaavatakka perussähkölämmityksen lisänä.
Kun tilat kunnostettiin, niin sanottiin että tulee ympäpärivuotiseen käyttöön.
Lännenrannan leirikeskuksessa on pidettävä peruslämpö talvellakin, vaikkei tilaa käytetä, joten olisi
sama pitää auki ympärivuoden, jolloin käyttöaste ja tulot lisääntyisivät. Kiinteistön huoltokin kärsii,
kun tilat eivät ole käytössä vuoden ympäri.
Haluamme, että asia tutkitaan ja hoidetaan kuntoon. Mikä on todellinen este talvikäytölle?
Näyttää siltä, ettei Piehingin 700 asukkaan kylälle tule mitään tapahtumatilaa ja sille on tarvetta myös talvella. Bomballa järjestetään monipuolisesti eri tilaisuuksia kuten leirejä, kokouksia,
pikkujouluja, syntymäpäiviä, ristiäisiä, häitä ja muita perhejuhlia sekä kyläyhdistyksen
maalaismyyjäiset, jotka alunperin suunniteltiin joulumyyjäisiksi. Joulumyyjäiset haluaisimme pitää
joulukuussa, jolloin ihmiset tekevät jouluostoksia. Saunarakennus käy pieneksi infotilaisuuksissa
(esim. vedetään kuitua -info), yleisissä kokouksissa, kokkikerho nuorille, käsityö ja
harrastustoiminnassa.
Leirikeskus sijaitsee edustavalla meren äärellä ja palvelisi asiakkaita niin kesällä kuin talvellakin.
Esitämme, että kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin Lännenrannan leirikeskuksen
käyttötarkoituksen muuttamiseksi ympärivuotiseen käyttöön jo ensi vuodeksi. Toimenpide ei vaadi
euroakaan uusia investointeja, ainoastaan päätöksen tilojen ympärivuotisesta käytöstä. Aloitteemme
on samansisältöinen pienin sanamuutoksin kuin Piehingin kyläyhdistyksen jättämä kuntalaisaloite.”
Valtuutettu Risto Heinosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
23.4.2018/Ruiskuhuoneen vuokrauskäytäntö:
“Raahen kaupungin omistamaa kahvila Ruiskuhuonetta vuokraava yrittäjä on vaihtunut. Kahvila Ruiskuhuoneen vuokraamisesta ei ole kuitenkaan julkisesti tiedotettu mitenkään. Moni
raahelainen yrittäjä ja yhteisö kokee tulleensa petetyksi.
Miksei Ruiskuhuoneen vuokraamisesta järjestetä normaalia avointa ilmoitus- ja hakumenettelyä?”
Valtuutettu Asser Siuvatin esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
23.4.2018/Rantahotelli:
“Raahe tunnetaan merikaupunkina ja Raahe on panostanut, että merellisyys näkyy ja kuuluu.
Talvella ja kesällä on Raahen kaupunki ja eri yhdistykset sekä seurat järjestäneet merkittävän
määrän merellisiä tapahtumia. Ne ovat vetäneet yleisöä myös kaupungin ulkopuolelta.
Raahesta kuitenkin puuttuu merelliset näköalat omaava rantahotelli.
Esitän, että Raahen kaupunginhallitus ryhtyy toimiin merellisen rantahotellin saamiseksi Raaheen.
Paikka voisi olla rantatorin keskellä oleva entinen paloasema. Sen paikalle on hyvä saada nykyistä
arvokkaampi käyttö. Hyvä tontti on tyhjäkäynnillä.
Uskon, että kaupunginhallituksen työllä tontille saadaan ostaja tai vuokraaja ja hotellin rakentaja ja
toimija. Rantamaisemassa hotelli palvelee sekä elinkeinoelämää että matkailua.”
Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
21.5.2018/Digitalisaation vaikutukset työntekijöihin:
“Tutkimus esittää: Nykytyö vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi
Älykkään teknologian piti vähentää raatamista. Toisin kävi. Nyt juostaan kilpaa koneen kanssa ja
stressaantuneita työntekijöitä elvytetään mietiskelykursseilla.
Varsinkin tietotyössä vapaa-ajan ja töissä olon raja on hämärtynyt.
Tietotekniikan kehityksen piti vapauttaa työn tekeminen myös ajan ja paikan ikeestä. Kun
hommiaan pystyisi tekemään etänä kotoa, velvoitteensa ja elämänsä voisi sovittaa parempaan
tasapainoon.Nykytodellisuus on kaukana utopioiden haaveista. Kehittynyt teknologia ja digitalisaatio tekevät
kyllä monta asiaa tehokkaammin kuin ennen, mutta hyöty ei yksioikoisesti helpota työntekijän
taakkaa.
Duunariammateissa työ kaventuu ja koventuu
Tietotekniikan ja koneälyn vaikutukset näyttävät monimutkaisilta. Perinteinen ajattelu, koneille
raskaat hommat ja ihmisille kevyemmät palvelutehtävät, ei ainakaan suoraan toimi.
Kivoja, vuorovaikutusta vaativia tehtäviä kyllä syntyy varsinkin uusiin ammatteihin. Mutta monen
perinteisen työn osalta käy toisin. Automaatio ja tietotekniikka puristavat työntekijän
toimintakentän entistä ahtaammaksi.
Juokse koneen kanssa kilpaa
Esim. Digitalisaation myötä kotihoitajan työhön on tullut roppakaupalla lisää potilaan seurannan,
kirjaamisen ja dokumentoinnin tehtäviä. Niiden avulla kootaan tehokkaasti hoidettavien tiedot
yhteen ja hoitajien työtä voidaan suunnata tarkernmin.
Mutta seuraus on, että perustyöhön, eli kotona asuvan hoitamiseen, jää tietojen kirjaamiselta yhä
vähemmän aikaa. Digitalisaatio ei ole sinänsä muuttanut itse asiakkaan hoitamista yhtään
kevyemmäksi tai nopeammaksi. Myös ns. toimintajärjestelmä toimii piiskana. Digitalisaatio tekee osasta työtä kaoottista ja pienempää. On ammatteja, joissa ihminen alkaa
työskennellä tietokoneen keinoälyn tai etäseurannan ehdoilla.
Keskiluokan ammateissa työ tunkee koko elämään
Nykyaikainen tietotekniikka on mahdollistanut etätyön. Sitä hyödyntävät varsinkin
keskiluokkaisissa asiantuntija-ammateissa toimivat tietotyöläiset.
Nyt hommia painetaan koko ajan: kotona, työmatkoilla, tauoilla, lomilla tai missä tahansa.
Sähköpostin ja älypuhelimen kautta työntekijä on koko ajan tavoitettavissa. Työpaikalla jatkuvat
keskeytykset kuormittavat keskittymistä, kotona ne hämärtävät vapaa-ajan ja töissä olon eroa.
Selätä ylityöt – hengitä ja etsi sisäinen rauha
Kun työ survoo itsensä ihmisen vapaa-aikaan ja yksityisyyteen, jaksaminen käy yhä vaativammaksi.
Tilanne on luonut markkinat ajankäytön ja stressinhallinnan kursseille, joita yritykset ostavat Hyviä tavoitteita sinänsä, mutta kriittinen tutkijan silmä näkee mietiskelyharjoituksissa myös
ongelman . Mitä enemmän työntekijää harjoitetaan kestämään painetta, sitä houkuttelevampaa häntä
on kuormittaa lisää.
Läntiset yhteiskunnat elävät vahvaa uushenkisyyden aikaa. Se pitää arvossa ihmisen sisäisten
voimavarojen etsimistä. Samalla uushenkisyydessä korostuu vahvasti, että yksilön pitää olla itse
valmis jatkuvasti uudistumaan ja kehittymään.
Ennen riitti, että ilmaannuit työpaikalle ja hoidit hommasi. Nyt työnantaja haluaa käyttöönsä jopa
tunnevarantosi.
Esitämme, että kaupunginhallitus selvittää ja tutkii työterveyshuollon ja työturvallisuuden avulla
onko perustyön kuormittavuus enää kohtuullista digitalisaation takia kaupungin ja Raahen seudun
hyvinvointikuntayhtymän työtekijöillä.
Onko digitalisaation vaikutuksia edes vielä tutkittu. Paljonko on etätyötä tekeviä.”
Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
18.6.2018/Selvitys energia ja ilmastostrategian Raahen yrityspalvelujen hanke:
“Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintakertomuksen 2017 mukaan kohdassa energia- ja
ilmastostrategian uudistaminen todetaan:Käynnistettiin alueelliset resurssi virat hanke (EAKR) yhteistyössä Raahen seudun yrityspalvelujen
kanssa Kesäkuussa 2018 valmistuva hanke – jne.
Kohta mittarit: Käynnistettiin energiatoimialaa koskeva aluetalous- ja ilmastovaikutusten tarkastelu
osana Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssi virrat -hanketta, mutta energia ja ilmastostrategian
laatimista ei ole toistaiseksi käynnistetty.
Kun liiton valtuuston kokouksessa kysyin hankkeesta miksei käynnistetty kukaan valmisteleva
virkamies ei osannut vastata, palloa siirrettiin toisille.
Kun jo useasti valtuustossamme on aloitteiden ja kysymysten kautta on asia ollut esillä niin
yhdessäkään vastauksessa tai selityksessä ei tähän hankkeeseen ole viitattu.
Siksi kysynkin/kysymme, miksi ei ole kerrottu hankkeesta ja erityisesti, miksi ko. ilmastostrategian
laatimista ei ole käynnistetty.”
Varavaltuutettu Merja Turusen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
18.6.2018/Pelisäännöt yksityiselle ja julkiselle varhaiskasvatukselle: “Toimintakertomuksessa todetaan Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa varhaiskasvatuslain mukaista
laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta siinä muodossa ja siinä laajuudessa mikä on lapsen ja
perheen tarve.
Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluu päiväkotien esiopetus, kunnallinen päivähoito, yksityinen
päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä) sekä kotihoidontuki. Päivähoito, esiopetus,
yksityisen hoidon tuki ja kotihoidontuki ovat lakisääteisiä
Viimeisen tulkinnan mukaan Raahessa on 9 kunnallista päiväkotia, 2 ryhmäperhepäivähoitokotia,
25 perhepäivähoitajaa.
Yksityinen päivähoito: viimeisen tulkinnan mukaa 9 päiväkotia, 20 – 25 perhepäivähoitajaa
Lapsiasiamies otti tähän mielestämme hyvin ja oikeasti kantaa:
‘Business pois päiväkodeista
Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu
Suomessa lasten eriarvoisuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että lapsen tulevaisuutta määrittelee yhä
enemmän, mihin kuntaan ja perheeseen hän syntyy.
Tilanne on kohtuuton. Tilanne on vastoin lapsen ja yhteiskunnan etuaSamaan aikaan Suomeen on syntynyt varhaiskasvatuksen markkinat, jotka toimivat
liiketaloudellisin perustein. Kehitys on vaarallinen ja uhkaa Suomen sosiaalista eheyttä. Kyse ei ole
vain tulevaisuudesta, vaan lasten tästä päivästä tässä maassa. Yksilön oikeuksia heikosti turvaava
lainsäädäntö voimakkaasti laajentuvien varhaiskasvatuksen markkinoiden kanssa luo vaarallisen
yhtälön.’ koko kannanotto liitteenä.
Kuntaliiton asiantuntija tulkitsee myös jos yksityisiä päiväkoteja on 40 % tai jo saman verran kuin
julkista se on laitonta sillä kunnilla ja kaupungeilla on lakisäteinen velvollisuus järjestää päivähoito
eikä velvollisuutta voi ulkoistaa yksityisille jos on puolet ja puolet lakia pitää muuttaa.
Kaupungin on tehtävä päätös ettei yksityisen päiväkotien ia hoidon osuus saa olla enempää kuin
enintään 30 % Myöskään palveluseteliä ei pidä ottaa käyttöön. Oulun kokemus kertoo sen
aiheuttaneen miljoonien lisälaskun. Näin myös Raahessa käy jos siihen siirrytään. Jatkakaamme
nyky keinoilla ja systeemeillä jos vanhemmat haluavat yksityisiä palveluja ja katsovat ne
paremmaksi kuin julkinen maksakoon siitä sitten lisää. Nykykokemus on ettei yksityiset halua
vaikeahoitoisia vuorohoitoisia vammaisia eikä muuttajien lapsia jotka nostavat julkisen
kustannuksia Jos oikein on kerrottu julkiset erityispalvelut annetaan yksityiseen päivähoitoon
ilmaiseksi. Tämä vääristää kustannusvertailua.
Esitämme että kaupunginvaltuusto tekee periaate päätöksen: Yksityistä päivähoitoa saa olla
korkeitaan 30 %.”

Varavaltuutettu Sulo Nurkkalan valtuustoaloite 18.6.2018/Vihannista Pyhäjoelle menevä tie
(perunatie):
“Noin vuosi sitten kirjoitin seuraavaa:

Vesa Viinikangas oli ajanut viime viikolla perunatietä Vihannista Pyhäjoelle ja kertoi, ettei auto
tahtonut pysyä tiellä tien huonon kunnon vuoksi. Hän joutui ajamaan Raahen kautta takaisin
Vihantiin.
Raahen kaupungin päättäjien pitää hakea tukea valtiolta tien kunnostamisen rahoitukseen ja
huolehtia, että hanke toteutetaan.
Nyt myös vihantilainen Aino Nikula oli ajanut Vihannista Pyhäjoelle ja totesi tien vaativan pikaista
kunnostamista. Lupasin esittää hänen huolensa Raahen päättäjille.
Vihannin taajama-alueen tiessä olevien jalkakäytävien reunat ovat painuneet kuopalle raskaan
liikenteen vuoksi. Nämä tulee korjata pikaisesti.

Raahen kaupungin päättäjille toivomus, että kaikkia Raahen kaupungin sivukyliä kehitettäisiin
tasapuolisesti ja pyritään säilyttämään niissä myös palvelut. ”
Valtuutettu Matti Nikulan esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
27.8.2018/Flow Park -kiipeilypuisto Raaheen:
“Raahessa olisi aiheellista panostaa lisää koko perheen harrastuksiin ja elämyksellisiin asioihin.
Yksi mahdollisuus olisi Flow Park kiipelypuisto. Kiipeilypuistoja on Suomessa jo Turussa,
Lappeenrannassa, Ahtärissä, Tuurissa, Vierumäellä, Tampereella ja Hämeenlinnassa ja viimeksi
myös Oulu on rakentanut oman puiston. Meillä ei ole mitään koko perheelle sopivaa elämyksellistä
puistoa Raahessa, mutta tässä olisi siis vaihtoehto. Raahen Vasemmiston valtuustoryhmä esittää,
että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Flow park kiipeilypuiston saamiseksi Raaheen.
Puiston voisi saada yhteistyössä kys. alan yrittäjän kanssa tai kaupungin omana toimena, jolloin
myös lisätyöpaikkojen luominen tulisi mukaan. Jos kaupunki panostaa saaristo- ja Pitkänkarin
rakentamiseen ja muutoinkin pyrkii esiin tuomaan saariston liikunnallisuutta, niin tällainen
kiipelypuisto voisi lisätä alueen matkailullisia ja virkistäviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi
Ulkofantintien ja llolinnantien väliselle alueelle alueen rakentaminen toisi rantaan yhtenevän
alueen, kun vieressä on liikennepuisto, uimarantaa ja parkkeerausaluetta.
Raahe voisi myydä myös tapahtumapaketteja lapsiperheille, joihin kuuluisi liput esimerkiksi
kiipeilypuistoon, liikennepuistoon, meriaktiviteetteihin ja mahdollisesti myös yöpymisiin tai
Raahen teatteriin.
Flow park on varmasti taloudellisempi vaihtoehto kuin kalliisiin laitteisiin sitoutuva
huvipuistotoiminta. Se että jos se olisi erillisen yrittäjän toimesta tapahtuvaa, niin se ei sitouttaisi
kaupunkia kuin maa-alueen vuokraamiseen. Omana toimintana satsaus olisi isompi, kun tulisi ostaa
puistomateriaali ja sen huolinta, mutta toisessa vaakakupissa on se mainitsemani työllistävä
vaikutus. Ja kuitenkin tärkeimpänä se, että Raahe satsaa urheilulliseen, elämykselliseen ja matkailua
piristävään toimintaan.”

Valtuutettu Matti Nikulan esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite
27.8.2018/Flow Park -kiipeilypuisto Raaheen:
“Raahessa olisi aiheellista panostaa lisää koko perheen harrastuksiin ja elämyksellisiin asioihin.
Yksi mahdollisuus olisi Flow Park kiipelypuisto. Kiipeilypuistoja on Suomessa jo Turussa,
Lappeenrannassa, Ahtärissä, Tuurissa, Vierumäellä, Tampereella ja Hämeenlinnassa ja viimeksi
myös Oulu on rakentanut oman puiston. Meillä ei ole mitään koko perheelle sopivaa elämyksellistä
puistoa Raahessa, mutta tässä olisi siis vaihtoehto. Raahen Vasemmiston valtuustoryhmä esittää,
että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Flow park kiipeilypuiston saamiseksi Raaheen.
Puiston voisi saada yhteistyössä kys. alan yrittäjän kanssa tai kaupungin omana toimena, jolloin
myös lisätyöpaikkojen luominen tulisi mukaan. Jos kaupunki panostaa saaristo- ja Pitkänkarin
rakentamiseen ja muutoinkin pyrkii esiin tuomaan saariston liikunnallisuutta, niin tällainen
kiipelypuisto voisi lisätä alueen matkailullisia ja virkistäviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi
Ulkofantintien ja llolinnantien väliselle alueelle alueen rakentaminen toisi rantaan yhtenevän
alueen, kun vieressä on liikennepuisto, uimarantaa ja parkkeerausaluetta.
Raahe voisi myydä myös tapahtumapaketteja lapsiperheille, joihin kuuluisi liput esimerkiksi
kiipeilypuistoon, liikennepuistoon, meriaktiviteetteihin ja mahdollisesti myös yöpymisiin tai
Raahen teatteriin.

Flow park on varmasti taloudellisempi vaihtoehto kuin kalliisiin laitteisiin sitoutuva
huvipuistotoiminta. Se että jos se olisi erillisen yrittäjän toimesta tapahtuvaa, niin se ei sitouttaisi
kaupunkia kuin maa-alueen vuokraamiseen. Omana toimintana satsaus olisi isompi, kun tulisi ostaa
puistomateriaali ja sen huolinta, mutta toisessa vaakakupissa on se mainitsemani työllistävä
vaikutus. Ja kuitenkin tärkeimpänä se, että Raahe satsaa urheilulliseen, elämykselliseen ja matkailua
piristävään toimintaan.”
KAUPUNGINVALTUUSTO
Pöytäkirja 24.09.2018/Pykälä 127
Valtuustokysymys/Matti Nikula/Mitä kuuluu aloitteelle vähävaraisten lasten liikunnan tukemisesta
tilanne.
Kaupunginjohtaja vastasi kysymykseen kokouksessa. Asiaa valmistellaan yhteystyössä
kuntayhtymän kanssa ja myös ensi vuoden talousarviossa varaudutaan asiaan.
Valtuutetun aloite/Risto Heinonen/Vasemmistoliiton valtuustoryhmä/ Digitalisaation tukemisen
kustannukset/liite 2/10.
Valtuutetun aloite/Tarja Ollanketo, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä liikuntapassi kannustamaan
työttömiä liikkumaan/liite 3/10.
Valtuutetun aloite/Viljo Lehmusketo, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä/Ilmainen ehkäisy alle 25
vuotiaille/liite 4/10.